keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pieni enkelini

Elämäni onnellisin päivä oli, kun sain tietää odottavani kaksosia. Olin niin täynnä onnea, etten edes muista koska olisin viimeksi ollut niin onnellinen. Rakastuin kaksosiin heti ensimmäisen kerran, kun näin heidän kuvansa ruudulla. Minusta oli tulossa kahden lapsen äiti! Pelkäsin joka hetki menettäväni toisen heistä tai pahimmassa tapauksessa molemmat. Olin kuitenkin päättänyt nauttia raskaudesta sen aikaa mitä ehtisin. Nyt jälkeenpäin ajateltuna, olen onnellinen, että nautin kaksosraskaudesta sen aikaa, kun ehdin siitä nauttimaan. Annoin itselleni luvan olla onnellinen. 

Viikonloppuna kuitenkin alkoi pieni verinen vuoto, jota seurasi kamalat vatsakivut. Kivut eivät helpottuneet edes särkylääkkeiden avulla. Muutaman tunnin kärsimisen jälkeen kivut päättyivät, kun toinen vauvoista vuosi pois. Hän oli niin pieni, kolmen sentin kokoinen verinen möykky. En osannut edes ajatella, että raskaus olisi mennyt kesken. Toivoin sen vain olleen jotain muuta. Eilen kuitenkin ultrassa selvisi sen olleen toinen vauvoista. Lääkärin mukaan vaikutti siltä, että se olisi ollut A vauva. Toisella oli lääkärin mukaan kaikki hyvin ja sain käskyn levätä nt-ultraan asti, eli ensi viikon maanantaihin, jolloin keskustellaan enemmän tästä tilanteesta. 

Niin hiljaa kuin hiutale pieni
lennät taivaalla leijaillen.
Niin kaunis, hauras ja hento
enkeli pikkuinen.

Kun taivaan tähdet tuikkii
luokseni lentää saat
jokaisen illan myötä
unessa tavataan.

Kiitos ajasta siitä joka
yhdessä kuljettiin.
Kiitos ilonsäteistä niistä
joita hetkeksi annettiin.

Sydämessäin aina kuljet,
rakkauteni koskaan kuole ei,
vaikka ikävä aikanaan laantuu
sua unhoita, unhoita en. 

Pienestä ihmeestäni tuli enkeli <3 

Miten voin nauttia raskaudesta tämän jälkeen? Miten tästä pääsee yli? Onko toisella yksinäistä nyt, kun sisko/veli on poissa? Mitä, jos menetän tämän toisenkin? Mielessäni pyörii niin monia kysymyksiä, joihin tuskin koskaan saan vastausta.  

maanantai 20. lokakuuta 2014

Unia

Olen tässä muutaman viikon aikana nähnyt todella omituisia unia. Yhtenä yönä näin esimerkiksi unta, jossa olin raskaana. Olin menossa ultraan ja pelkäsin kovasti, että vauvalla on jokin hätänä. Ultrassa sitten lääkäri löysikin kohdustani hirven. Kohdussani kasvoi hirvi. Hän käski minunkin katsoa ruutua ja näytti, että sillä on ihan selvät sarvet ja neljä jalkaa. Ultran päätteeksi lääkäri sitten totesi, että minut on leikattava ja hirvi on otettava pois, etten kuole. Leikkaussali oli unessa täynnä ihmisiä ja leikkaava lääkäri kertoi minulle leikatessaan, että joillekkin käy näin. Hirvi on hedelmöittynyt ihmisten ihosolujen kautta. Tässä vaiheessa heräsin! Tuon unen näin päivää ennen viimeisintä ultraa. Saattoi kenties johtua jännityksestä ja stressistä, mutta huhhuh mikä uni! :D 

Muutama yö sitten näin unta, missä jahtasin vauvojen isää paistinpannulla ympäri kyliä. Hän onnistui pakenemaan asuntoonsa, mutta minä jäin väijymään häntä johonkin autoon hänen talonsa eteen. Mutta nään minä ihaniakin unia. :) Yhtenä yönä näin unta, jossa minusta tuli kahden ihanan poikavauvan äiti. :) Heh, enneuniko? ;)


Jotenkin raskauden myötä unetkin ovat käyneet kummallisemmiksi. Ennen raskautta näin joka yö joko ihan mukavia unia tai sitten painajaisia. Nyt en näe niinkään painajaisia vaan unet ovat ihania tai sitten niissä ei ole päätä eikä häntää. Kuten tuossa ensimmäisessä esimerkissä. Onko tämä täysin normaalia? Äitini kanssa aiheesta keskustelin ja hänkin kertoi nähneensä raskaana ollessaan omituisia unia.

Millaisia unia te olette nähneet? :)

maanantai 6. lokakuuta 2014

Raskaudesta kertominen

Heti positiivisen testin tehtyäni soitin ystävälleni Heidille sekä äidilleni. Ystäväni vaikutti onnelliselta puolestani ja onnitteli. Äitini kehotti tekemään uuden testin moneen kertaan. Lähetin jopa hänen sähköpostiinsa kuvan positiivisesta raskaustestistä, jonka jälkeen hän kehotti minun varmistamaan raskauden verikokeella. Verikokeen jälkeen hän jo uskoi raskauden olevan totta. :) Otti asian ihan hyvin, ei nyt mitenkään hyppinyt innosta mummoksi tulosta, koska mitä vain voi vielä tapahtua, mutta oli kuitenkin onnellinen. :) 

Äitini kertoi sitten raskaudesta muutamalla sukulaiselle ja itse kerroin parille muullekkin ystävälleni. He ottivat asian hyvin ja onnittelivat minua. :) Vaikeinta oli kertoa raskaudesta isälleni, koska en tiennyt miten hän siihen reagoisi. Kerroin hänelle ensimmäisen ultran jälkeen, samoihin aikoihin kun kerroin raskaudesta täällä blogissakin. Olin ainakin varma, että kohdussa olisi elämää ja kertominen olisi edessä jossain vaiheessa. Aluksi hän otti asian hyvin, sanoi uutisten olevan hyviä. Tällä hetkellä minusta kuitenkin tuntuu, että uutinen ei ollut kauhean mieleinen. Noh onhan tässä jokaisella aikaa sulatella tätä uutista. :) 


Isoäidilleni ajattelin kertoa toisen ultran jälkeen eli viikon päästä. :) Samalla olisi tarkoitus myös julkistaa raskaus muille sukulaisille. 

Tänään alkoi kahdeksas raskausviikko! Huimaa, että olen oikeasti päässyt tässä jo näin pitkälle. Aika on mennyt kyllä todella nopeasti. Monenlaisia kipuja ja kolotuksia on ollut. Muutaman kerran olen pyörtynyt ja eilen nousi vielä kuumekkin. Tänään olisi tarkoitus käydä lääkärissä valittamassa pyörtyilystä ja muusta. Ensimmäinen raskaushimokin on tullut! Himoitsen kovasti pähkinäsuklaata. :)

Milloin te olette kertoneet raskaudesta sukulaisille ja ystäville? :)